Keskustelu Annika Tudeerin kanssa – Oblivia 20 vuotta!

Kuten Todellisuuden tutkimuskeskus myös Oblivia on esitystaiteilijoiden kollektiivi. Oblivian 20-vuotisjuhlan kunniaksi keskustelin ryhmän taiteellisen johtajan, Annika Tudeerin, kanssa johtajuudesta kollektiivissa sekä muista aiheeseen liittyvistä asioista. Voiko kollektiivissa olla johtajaa ja mitä sellaisella tekee? Podcast löytyy Oblivia20-blogista, jossa paljon lisää juttuja tästä ihanasta ryhmästä ja sen taipaleesta!

Kuva: Annu Kemppainen

Like Reality Research Center, Oblivia is also a Finnish collective of live artists. To celebrate the 20th anniversary of Oblivia I discussed leadership in a collective with Annika Tudeer, the Artistic Director of the group. What’s the use of a leader in a collective? I recommend a visit to Oblivia20 blog for articles and videos of this awesome group in English!

j j j
· 2 Comments

SEN PITUINEN SE julkaistu!

Esikoisromaanini Sen pituinen se on nyt julkaistu! Saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista, esimerkiksi Like Kustannuksen nettikaupasta, painotuotteena, sähkökirjana ja äänikirjana.

Romaani kylmän sodan jälkeisessä Suomessa nuoruuttaan eläneestä sukupolvesta, seksuaalisesta vapaudesta ja itsensä toteuttamisesta, seksuaalivähemmistöjen esiinmarssista ja miesten välisestä rakkaudesta.

Arvio Kirjan jos toisenkin -blogissa 13.6.2020.

Arvostelu ja haastattelu Helsingin Sanomissa 28.6.2020.

Haastattelu Suomen kuvalehdessä 24.7.2020.

Arvio Tekstiluola-blogissa (postauksen 3. kirja) 2.8.2020.

Juttu päähenkilöstä Reader, why did I marry him? -blogissa 9.8.2020.

Haastattelu Kritiikin Uutisissa 10.9.2020.

Arvio Voima-lehdessä 30.9.2020.

Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkintofinalisti 18.10.2020.

Sen pituinen_002

My very first novel SEN PITUINEN SE, La Belle Époque Finnoise, is published by Like Publishing.

A book of fiction about homosexuality and young radicals of the late 1980’s in pursue of freedom and particularly sexual freedom. After living a prolonged youth and finally coming of age in 2010’s they ask themselves: Does sex really work as the ultimate measure for freedom? And what is love? And where did the ideal of freedom vanish along the way?

j j j

Kuunneltavaa koronaeristykseen

Kirjoitin Radioteatterille Jani Mannisen kanssa dekkarimaisen ja apokalyptisen kuunnelmasarjan Pohjois-Atlantin heilahdus, jonka ohjasin samaisessa paikassa vuonna 2005. Nyt kolmiosainen sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa. Se kertoo Euroopan mantereen repeämisestä ja siihen liittyvästä maailmanlaajuisesta sääkatastrofista ja muistinmenetysepidemiasta.

Päähenkilö Tyko Elo, ilmiömäinen meteorologi, osallistuu kansainväliseen sääkonferenssiin Brysselissä, ja pääsee syiden jäljille. Muita keskeisiä hahmoja ovat BBC:n toimittaja Maggie Ray ja suomalainen änkyrätutkija Rene Kivimäki. Katastrofia tarkastellaan kahdesta ajasta käsin, vuodesta 2007 jolloin konferenssi järjestettiin, ja vuodesta 2020, jolloin Tyko, Maggie ja kuusi muuta katastrofista selvinnyttä elävät jossain Euroopan itälaidalla. Tykoa lukuunottamatta kaikki muut menettivät katastrofissa muistinsa.

Keskeisissä rooleissa: Lassi Alhorinne, Kolina van den Berg, Jouko Puolanto, Jukka Ruotsalainen, Minna Kivelä, Miko Kivinen
Äänisuunnittelu: Tiina Luoma
Musiikki: Jaap Klevering

Kuunneltavissa myös Valaskuunnelma vuodelta 2014. Siitä enemmän aiemmassa postauksessa.

j j j

Esikoisromaani julkaistaan 14.5.

Näyttökuva 2020-3-18 kello 22.08.31

kuvakaappaus Liken kirjakatalogin aukeamasta, kesä ja syksy 2020

 

Kirjan idea syntyi 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikana kun näin mielessäni päähenkilön kävelemässä kadulla ilman paitaa. Hän ei omistanut mitään muttei silti kärsinyt puutteesta vaan tunsi itsensä rikkaaksi ja ennen kaikkea vapaaksi. Noin kymmenen vuotta myöhemmin, 2013, kun tarinan rakenne oli hautunut päässäni jotakuinkin valmiiksi ja ryhdyin kirjoittamaan, ristin tämän tyypin Tomiksi. Hänessä kiteytyy ne ihanteet, joita olen tavoitellut siitä lähtien kun olin 17, kun Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto romahti ja elämä aukeni eteeni rajattomien mahdollisuuksien aarreaittana. Toinen asia on sitten se, olenko itse saavuttanut sellaista vapautumista, jota olen niin tietoisesti kuin alitajuisestikin tavoitellut – välähdyksiä kyllä, unohtumattomia hetkiä – mutta haluanko sitä enää? En ainakaan samalla tavalla. Ja maailmakin on muuttunut. Vapautta enemmän nyt tavoitellaan turvallisuutta.

kuvaus sisällöstä: Muurit murtuvat. Kommunismin nimiin vannova teatteriharrastaja Erika ja kotikaupunkinsa julkihomo Tomi jättävät ahdasmielisen tehdas-kaupungin taakseen. He muuttavat Helsinkiin voidakseen kohdata uuden vuosituhannen omilla ehdoillaan, vapaana ja parempaa maailmaa rakentaen. Millainen on valintojen hinta, kun vapauden ihanne kokee ajan myötä inflaation, menneestä ei pääsekään eroon ja pitkitetty nuoruus väistämättä päättyy? Riittääkö seksi vapauden mitaksi?

SEN PITUINEN SE – La Belle Époque Finnoise on rohkea sukupolviromaani nuorista radikaaleista, seksuaalisesta vapaudesta ja miesten välisestä rakkaudesta, julkaisijana Like Kustannus.

* * *

My very first novel SEN PITUINEN SE, La Belle Époque Finnoise, will be published in May by Like Publishing. It is a book of fiction about homosexuality and young radicals of the late 1980’s in pursue of freedom and particularly sexual freedom. After living a prolonged youth and finally coming of age in 2010’s they ask themselves: Does sex really work as the ultimate measure for freedom? And what is love? And where did the ideal of freedom vanish along the way?

I’ve been writing the book for more than six years and the first epiphany of the main character Tom appeared to me as early as 2002 or 2003. He was walking down the street shritless in the sun, and even though he owned nothing he lacked nothing either. Most of all he was free and epitomised the ideals of my youth and the belle époque from late 1980’s to 2010’s I’m writing about.

j j j

Työväentalokiertue peruttu

On se sääli. Teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelman (Näty) ja Helsingin Yliopiston Teatteritieteen laitoksen opiskelijoille järjestetyn 2020-luvun työväenteatteri -kurssin lopputuloksena syntyvän esityksen kiertue, jonka tarkoitus oli esitellä heidän näkemyksensä tämän vuosikymmenen työväenteatterista yleisölle, on koronaepidemian takia peruttu. Sääli siksi, että opiskelijoiden näkemys on ehdottomasti näkemisen arvoinen; terävä ja humoristinen musiikkipitoinen kabaree, kriittinen mutta kuitenkin toivoa ja tilaa antava. Kurssin vastuuopettajana toivon, että kurssin lopputulos pääsee ansaitsemalleen kiertueelle myöhemmin kun epidemiasta on selvitty!

Lue opiskelijoiden tekstejä kurssin blogista.

Lue Jenni Merosen artikkeli kurssista Aikamerkki-verkkojulkaisusta.

Ryhmäkuva_kuvaaja_Kristine Matilainen

2020-luvun työväenteatteri -kurssin osallistujat ryhmäkuvassa. Kuva: Kristine Matilainen

 

j j j

Taidepuhetta saavutettavasti, mutkia oikomatta

Näyttökuva 2020-2-21 kello 22.27.02

kuvakaappaus Voiman sivulta

 

”Kukaan ei tee arvokonservatiivista tai äärinationalistista taidetta. Mitä se voisi edes olla? Mikä olisi esimerkiksi perussuomalaisille mieluisaa taidetta?” Mm. tällaisia pohdin artikkelissani Voima-lehden sivuilla, Taiteen paikassa.

Taiteen paikka, Voima-lehden ja Todellisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyö, on juuri avattu uusi taidemedia. Lisäksi avauksessamme Taiteen moraalinvartija-palstalla Nora Rinne aloittaa keskustelun aikalaistaiteen uusmoralismista ja uusmoralisti-taiteilijoista ja Tuomas Laitinen vloggaa lukemalla Hesarin ja Hufvudstadsbladetin kulttuurisivuja ja vetämällä erään levyarvion pohjalta biisin hihastaan.

Taiteen paikka pyrkii avaamaan ja laajentamaan taidekeskustelua kaikille, sinnekin, minne kriitikoiden ja taiteilijoiden kimurantti ammattikieli ei yletä. Taiteen paikka on taidepuhetta saavutettavasti ja mutkia oikomatta; tekstejä, videoita ja interventioita.

Taiteen paikka on aina myös taiteen yleisön paikka. Tervetuloa keskustelemaan!

Sivustoa toimittaa mulle rakas työryhmä, jossa toimii edellä mainittujen lisäksi Louna-Tuuli Luukka ja Pilvi Porkola. Olimme puikoissa myös Esitys-lehdessä (2007-2017) ja edelleen verkkolehti ICE HOLE:ssa. (2014-). Taiteen paikkaa rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin Rahasto.

* * *

In English Taiteen paikka would litterally mean the place or spot of the arts. It is a collaboration of Reality Research Center and Voima Magazine that takes place mainly on the web page of Voima this year. We produce texts, videos and documented interventions. It is an art media that aims to, first of all, ask what is the state and premise of the arts in general art talk and then go beyond; we want to open up art talk to a wider audience than the artists themselves and culture journalism in the Finnish speaking sphere.

As “we” I’m referring to a group of old friends and colleagues interested in journalism behind Esitys Magazine (2007-2017) and ICE HOLE, the online Live Art Journal (2014-).

j j j

Ylen Kulttuuriykkösen vieraana

Kävin eilen Yle Radio 1:sen Kulttuuriykkönen-ohjelman vieraana Mikko-Olavi Seppälän kanssa keskustelemassa suomalaisesta työväenteatterista, Työväen Näyttämöiden Liiton 100-vuotisjuhlanäyttelystä ja 2020-luvun työväenteatteri -kurssista.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta.

j j j

Työväen Näyttämöiden Liitto täyttää 100 vuotta – vuosi täynnä juhlaa!

Haastattelu TNL:n Toinen Näytös -lehdestä 2/2019

Haastattelu TNL:n Toinen Näytös -lehdessä 2/2019

Koska työ aiheena on jo pitkään ollut lähellä sydäntäni, sanoin kyllä kun Työväen Näyttämöiden Liitto kolmisen vuotta sitten pyysi minua mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liiton juhlavuoden ohjelmaa. Lusikkani on kahdessa sopassa. Olen toinen käsikirjoittaja Teatterimuseossa Kaapelitehtaalla 30.1.2020 avautuvassa Kansa elää näyttämöllä! -näyttelyssä ja toisena vastuuopettajana 2020-luvun työväenteatteri -kurssilla, joka järjestetään Teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelman (Näty) ja Helsingin Yliopiston Teatteritieteen laitoksen opiskelijoille 25.2.-21.3.2020. Näyttely siirtyy syksyllä Työväenmuseo Werstaalle Tampereelle ja kurssin lopputuloksena syntyvä opiskelijoiden esitys kiertää Tampereella, Jyväskylässä, Salossa ja Turussa ja päätyy TNL:n satavuotisjuhliin 25.4.2020. Sekä näyttelyssä että kurssilla työparini on teatteritieteen dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Näyttelyn visuaalisesta suunnittelusta vastaa lavastaja ja pukusuunnittelija Paula Koivunen.

KANSA ELÄÄ NÄYTTÄMÖLLÄ!

Näyttely avaa kahden huoneen näkymän siihen mitä teatterin tekeminen voi merkitä kansallisella ja yksityisellä tasolla.
”Kansa näyttämöllä” -huone on historiallinen katsaus työväenteattereiden kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään, eli miten työläisten omat harrastajateatterit ovat esiintyneet työläisyleisöille. Viihteellisen ohjelmiston rinnalla tarkastellaan esityksiä, joissa työväestöä ja kansaa on kuvattu aktiivisena toimijana: esimerkiksi 1900-luvulla naturalismin kurjalistokuvauksissa, 1930-luvulla proletaarisen teatterin puhekuoroissa ja 1970- ja 1980-luvulla paikallisyhteisön toimijuutta korostavassa yhteisöteatteriesityksissä.
”Teatterin lumo” -huone keskittyy nykypäivään ja esittelee viisi eri ikäistä teatterintekijää, jotka toimivat aktiivisesti TNL:n jäsenteattereissa. He kertovat intohimostaan, siitä mikä toiminnassa on heille merkityksellistä – eli mikä on teatterin taika. Huone houkuttelee museokävijää kokeilemaan sitä; valitsemaan teatteriasun, astumaan pienelle näyttämölle ja ottaa itsestään vaikka valokuvan.

2020-LUVUN TYÖVÄENTEATTERI

Kurssilla tutustutaan luento- ja työpajaopetuksessa työväenteatterin historiaan ja näyttämökeinoihin sekä nykyiseen työkulttuuriin ja siitä tehtyihin esityksiin ja niiden keinoihin. Kurssin opiskelijat muodostavat oman näkemyksen siitä minkälaista työväenteatteria tänään pitäisi tehdä ja tekevät sen pohjalta kohtauksia, kiteytyneitä ehdotuksia 2020-luvun työväenteatteriksi, joista ohjattu kooste esitetään työväentalokiertueella maaliskuussa 2020.

PAREMPI IHMINEN PAREMPI MAAILMA

Parempi ihminen parempi maailma – suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina on Mikko-Olavi Seppälän kirjoittama ensimmäinen kirjallinen kokonaisesitys suomalaisen työväenteatterin vaiheikkaasta satavuotisesta historiasta. Miltä työväenteatterin tarina näyttäytyy osana suomalaista yhteiskuntaa? Mikä Työväen Näyttämöiden Liiton rooli on ollut suomalaisen teatterikentän kehityksessä? Kirja julkistetaan 30.1.2020 Teatterimuseolla. Se on tilattavissa TNL:sta.

Näyttökuva 2019-12-18 kello 15.18.02

Because work as a topic is close to my heart, I said yes when ”workers’ theatre union”, Association for Amateur and Professional Theatres in Finland, asked me to join in planning and executing their centennial celeberation in 2020. Therefore I’m involved in two projects linked to the celebration this year. I’m the other scriptwriter for Kansa elää näyttämöllä! (Common People Live on Stage) exhibition opening 30 January 2020 in Theatre Museum at Cable Factory in Helsinki. Besides this I’m the other main teacher in a course called 2020-luvun työväenteatteri (The Workers’ Theatre of 2020’s) for the students of Theatre Academy in University of the Arts, Degree Programme in Theatre Arts, Tampere University, and Theatre Research Program of Helsinki University. In March, a performance made by the students as a result of the course will tour Tampere, Jyväskylä, Salo and Turku, culminating in the Association for Amateur and Professional Theatres’ 100th anniversary party in HeIsinki Workers’ House in April. For the autumn season, the exhibition will move to Werstas – the Finnish Labour Museum in Tampere. Both in the exhibition and on the course I’m working closely with associate professor of theatre science Mikko-Olavi Seppälä. The visual desing of the exhibition is by set and costume designer Paula Koivunen.

j j j

Pin-up boys of 2001

Näyttökuva 2019-12-7 kello 10.51.18

Screen shot from Seta web page: Lassi Alhorinne and I in Lenin Park, Helsinki, 2001.

 

I was 29 years old when Z magazine interviewed me and actor Lassi Alhorinne about homosexuality in Finnish theatre scene. At the time we were working on a monologue called BOER – a lecture on the AIDS situation in South Africa. I’d written it after sharing a flat with a shockingly intriguing Afrikaner in Cape Town. He was, among many other things, gay and hiv positive.

The late Z magazine was published by LGBTI Rights in Finland – SETA. To support their activities Seta is now selling photo post cards (6 cards in a bundle) depicting the historical journey of the organisation. Lassi and I are extremely proud to be part of this retrospect, partly because the photo is so sunny, and, I must say, flattering :-) So, buy your cards HERE, support and enjoy!

Besides working as an actor Lassi is also a Rosen Method Trainee. Take a look of his web page and find some photos and clippings of Boer!

——

Olin 29 kun Z-lehti haastatteli minua ja näyttelijä Lassi Alhorinnettä homoudesta suomalaisessa teatterissa. Olimme silloin tekemässä monologia nimeltä BUURI – Luento Etelä-Afrikan AIDS-tilanteesta, jonka olin kirjoittanut. Se perustui buuriin, jonka kanssa asuin samassa kämpässä Cape Townissa muutamia viikkoja. Hän oli homo ja hiv positiivinen ja monella muullakin tapaa järkyttävän kiinnostava henkilö.

Edesmennyttä Z-lehteä julkaisi Seksuaalinen tasavertaisuus ry eli Seta. Rahoittaakseen tärkeää toimintaansa Seta myy nyt kuuden postikortin sarjaa, jossa on valokuvia yhdistyksen historian varrelta. Lassille ja minulle on suuri kunnia päästä osaksi tätä katsausta, varsinkin kun kuva on niin aurinkoinen, ja pakko sanoa, imarteleva :-)

Joten, osta kortit TÄÄLTÄ, tue ja nauti!

Lassilla on näyttelijäntyön lisäksi nykyisin myös toinen ammatti. Hän on Rosen harjoittelija, jolla on oma vastaanotto. Käy tutustumassa Lassin nettisivuihin. Sieltä löytyy kuvia ja lehtileikkeitä myös Buuri-monologista!

j j j

Koska sisällön puute myy paremmin

IMG_7618

Häiriköt, kulttuurihäirinnän asiantuntijat, tunnetaan erityisesti Voimassa julkaistuista vastamainoksista. Todellisuuden tutkimuskeskuksen taiteellisena johtajana minulla oli ilo toimia Voiman kesänumeron 2018 vierailevana päätoimittajana ja kirjoittaa se artikkeli, josta syntyi sen numeron vastamainos. Tuo mainos komeilee Häiriköiden uusimman vastamainoskokoelman, Nauti tyhjyydestä – Ja muita vastamainoksia, kannessa ja se on myös julkaisun ensimmäinen esitelty mainos. Sen kyljessä toimittaja Jari Tamminen tiivistää artikkelistani keskeisimmän sisällön. Kokonaisuudessaan julkaisu on samalla kertaa hauska ja hirvittävä kirja, sillä maailma mainosten takana on synkkä mutta vastamainokset sitä vasten niin nasevia, että on pakko nauraa ääneen.

Vastamainosartikkelini “Koska sisällön puute myy paremmin” on luettavissa kokonaisuudessaan täältä ja Häiriköiden julkaisun voi ostaa täältä.

j j j